Floridassa, osa 2

Florida -sarja jatkuu! Tämän osion aiheina on majoitukset sekä turistikohteet, joissa vierailtiin. Kävimme matkamme aikana Miamissa, Key Westissä, Orlandossa, Clearwaterissa, Naplesissa ja Tampssa, joten nähtävää riitti. Ihan kaikissa kaupungeissa ei tosin käyty kuin pikavisiitillä sillä käytiin usein ilta-ajelulla ja päädyttiin johonkin random kaupunkiin. Näin ollen niistä on vaikea kertoa syvällisempää kokemusta eikä kuviakaan välttämättä ole räpsitty.

Perinteinen hoitellimajoitus on Floridassa melko kallista touhua eikä niihin kuulu aina välttämättä edes aamiaista, joten lähes kaikki reissumme majoitukset olivat huoneistohotellin tyyppisiä. Ainoastaan yhden yön vietimme hotellissa.

Miamissa
Miamissa meillä oli majoitus varattuna neljäksi päiväksi mikä oli tämän reissun pisin aika yhdessä paikassa. Majoituksena meillä toimi River Oaks Marina & Tower, joka sijaitsi hieman kauempana Miamin ydinkeskustasta. Tämä oli korkea, yli 20 kerroksinen rakennus, joka muistutti hotellia, mutta siellä asusteli kuitenkin pidempiaikaisiakin asukkaita. Hotellia tämä muistutti sen puolesta, että ala-aulassa oli infotiski sekä huoneistoissa oli liinavaatteet sängyssä ja kylppärissä oli pyyhkeet sekä pienet saippuat, shampoot, suihkugeelit ja hoitoaineet. Lisäksi auton pysäköinti hoidettiin asukkaiden puolesta ns. Valet parking -tyylillä eli rakennuksen edessä oli työntekijä, joka pysäköi auton puolestamme parkkihalliin ja haki sen meille kun jonnekin haluttiin lähteä. Asunnon varustelutaso oli sellainen, että siellä olisi hyvin elellyt pidemmänkin tovin. Sieltä löytyi kaikki tarvittavat keittiön kodinkoneet sekä pyykinpesukone.

Ensimmäinen lomapäivä meni pitkän lennon ja aikaeron aiheuttamassa pöhnässä, joten kävimme vain Walmartista hakemassa jääkaappiin ruokaa, ajelemassa hieman ympäriinsä ja tsekkaamassa itse Miami Beach. Toinen päivä oli pyhitetty shoppailulle Sawgrass Mills -ostoskeskuksessa, joka oli täynnä eri merkkiliikkeiden Outlet -myymälöitä. Ja se oli iso! Oltiin parkkipaikalla noin klo 11 aikaan aamupäivästä ja silloin löytyi vielä muutamia vapaita parkkiruutuja, mutta kun iltapäivällä 3-4 aikaan lähdettiin, porukka kyttäsi vapautuvia paikkoja.

Yhtenä päivänä käytiin pyörähtämässä Key Westissä, jonne oli muutaman tunnin ajomatka Miamista. Ja ihan kirjaimellisesti se oli pyörähdys. Siellä oli niin paljon turisteja, että hyvä kun autolla mahtui ajamaan. Meidän oli tarkoitus käydä katsomassa Key Westin maamerkkiä, mutta koska kaduilla oli niin paljon porukkaa niin ei sitten jaksettu mennä sinne asti vaan tehtiin autolla pieni kierros kylässä ja lähdettiin takaisin Miamiin. Paikka olisi ollut todella kuvauksellinenkin, mutta kuvia ei nyt tällä kerralla tullut otettua yhtään. Sen verran ahdisti paikan ihmispaljous. Tai no, käytiin me syömässä (ei tosin siinä ytimessä) sekä otettiin Starbuckisista kahvit mukaan paluumatkalle.

Kuva Googlesta

Takaisin Miamiin

Tosiaan, Joonas on ulkomaalaisille vaikea nimi, koska kaksi samaa vokaalia peräkkäin. Gambiassa Joonas sai nimekseen Johanna, joten tästä lähtien reissaan miehen kanssa, joka on nimeltään Johanna Jannis 😀 Laura on sen verran kansainvälinen nimi, joten se osataan joskus lausua jopa suomalaisittain.

Teimme Miamista käsin myös päiväreissun Everglades’n alligaattoripuistoon, jossa päästiin näkemään alligaattoripainia (puiston henkilökuntaan kuuluva henkilö paini alligaattorin kanssa) sekä alligaattoreiden ruokailuhetken, joka tosin on lähinnä pelkkää showta sillä alligaattorit eivät oikeasti syö säännöllisesti. Puistossa päästiin kokemaan myös jokiajelu isopropelisella veneellä (en tiedä mikä on suomeksi, mutta englanniksi airboat) sekä pitämään pientä alligaattorin vauvaa kädessä.

Paikkana ihan kiva, mutta ei hirveästi tunteita herättävä. Tietty oli kiva päästä pitelemään vauva-alligaattoria sylissä sekä veneajelu rämeikössä oli oma kokemuksensa alligaattoreiden uiskennellessa parhaillaan puolen metrin päässä. Bongattiin puussa myös joku tosi iso lisko löhöilemässä. Veneajelu oli mukava siinäkin mielessä, että kun ajettiin kovaa, ei ollut niin kuuma 😀

Kohti Orlandoa
Noin puolessa välissä lomaa oli aika vaihtaa maisemaa Miamista, joten suunnattiin auton keula kohti Orlandoa, jossa meillä oli seuraava majoitus varattuna. Ajomatkaa oli parin tunnin verran ja ennen kun saavuttiin seuraavaan majoitukseemme, tehtiin pieni mutka Kennedy Space Centerin kautta. Siellä vierähtikin useampi tunti eikä edes keretty kaikkea käymään läpi.

Lippujen oston jälkeen hyppäsimme bussiin, joka kierteli alueella, jossa valmistetaan avaruussukkuloita sekä laukaistaan niitä ilmaan. Kuskimme kertoi matkan aikana historiaa Nasan toiminnasta sekä pääsimme näkemään vierestä (bussissa istuen) erilaisia laukaisualustoja. Bussikierros kesti ehkä noin puoli tuntia, kenties 45 minuuttiakin ja kierroksen jälkeen meidät jätettiin isoon rakennukseen, jossa pääsi kokemaan mm. tunnelmia avaruusalusten laukaisutunnelmista, kuuhun laskeutumisessa sekä kokemaan simulaattorissa laukaisun ja lennon hetket avaruusaluksessa. Simulaattori oli tarkkaan ohjattua toimintaa ja ennen simulaattoriin nousemista kaikki kävivät läpi tarkat turvallisuusohjeistukset.

Paikkana tämä oli kyllä näkemisen arvoinen ja lapsille riittäisi varmasti paljon ihmeteltävää vaikkakin lontoota olisi hyvä osata, että ymmärtää. Aikuisten silmin katseltuna tämä turistikohde oli hieman tekemällä tehty. Tosin bussikiertely sekä paikoista siirtymiset olivat hyvin suunniteltu ja aikataulutettuja, joten ns. turhan päiväistä palloilua ei paljon kerennyt välissä tulemaan.

Universal Studios
Nyt päästään paikkaan, joka oli ehdottomasti reissumme kohokohta. Sen verran täytyy tähän alkuun tunnustaa, että luulin paikan olevan hieman erilainen kuin mitä se oikeasti oli. En ollut edes juuri Googlettanut tätä paikkaa etukäteen. Ajattelin, että täällä pääsee näkemään Universal Studiossa tehtyjen leffojen rekvisiittoja sekä muuta sälää, mutta paikka olikin enemmän teema- ja huvipuiston yhdistelmä.

Takana oleva maapallo lienee yksi maailman kuvatuimmista.

Alue on todella iso ja siihen kuuluu kolme eri osiota; Universal Studios of Florida, Universal’s Island of Adventure ja Volcano Bay. Kaksi ensimmäistä näistä on huvipuistomaisia kun Volcano Bay on taas vesiteemapuisto. Meillä oli ostettuna kahden päivän liput, joten tuo uutuuskohde tällä kertaa näkemättä, mutta vaikutti kyllä näkemisen arvoiselta paikalta sekin.

Mikäli Universal Studiolla haluaa vierailla, kannattaa ehdottomasti ostaa kahden päivän liput vaikka se todella kallista touhua onkin. Yhdessä päivässä ei kerkeä kaikkea kokemaan ja näkemään, varsinkaan jos sattuu olemaan ruuhka-aika. Alueelle kannattaa mennä ajoissa jo aamupäivän aikana, jotta välttyy suurimmilta jonotuksilta sekä saa auton parkkiin (parkkeeraus oli tosin ohjattu eikä autoa saanut ihan mihin tahansa ruutuun ajaa). Toki alueen lähistöltä löytyy hotelleja (ja käsittääkseni niihin myydään paketteja alueelle), joten jos ei ole autoa käytössä vaan tarkoituksena on käydä vain täällä, pääsee alueelle näppärästi kävellen. Kenties kuljetuksiakin hotelleilta järjestetään. Ennen lippujen ostamista jokainen käy läpi vielä turvatarkastuksen, johon kannattaa myös varata aikaa sillä jonottaminen ei ole suomalaisille tyypillistä jonossa seisomista vaan porukka hengailee epämääräisessä läjässä, joka tosin liikkuu kyllä silloin tällöin eteenpäin.

Teemapuistossa on nimensä mukaisesti eri teemoilla tehtyä rideja eli vuoristoratoja, joista suurin osa oli sisävuoristoratoja. Jonot laitteisiin olivat keskimäärin 45-60 minuuttisia, mutta pidempäänkin saattoi joutua jonottamaan. Meillä pisin jonotusaika oli 1,5 tuntia ja se oli King Kongin jono. Laitteisiin jonottaminen oli tehty ovelasti sillä jo sen aikana pääsi tutustumaan riden aiheeseen kuuntelemalla kaiuttimista ja/tai seuraamalla näytöistä tulevaa tarinaa. Toki nämä tulivat nauhalta ja jos jono oli pitkä, saattoi joutua kuuntelemaan saman tarinan useamman kerran. Mutta siinä vaiheessa koko alueen kattava wifi pelasti, joten pääsi uppoutumaan somen ihmeelliseen maailmaan hetkeksi. Muutenkin tuo alueen kattava wifi oli hyvä sillä puhelimeen sai ladattua Universal Studion sovelluksen, josta näki laitteiden jonotusajat reaaliajassa. Toki jonotusajat näkyivät myös laitteiden ulkopuolella.

Universal Studios of Floridan ja Universal’s Island of Adventuren väliä pääsi siirtymään kävellen tai sitten Harry Potterista tutulla Hogwarts Expressin kyydissä. Tämäkin oli oma laitteensa jonotuksineen ja teemoineen vaikka ei ihan niin hurja ollutkaan kuin muut alueen laitteet.

Hogwarts Expressin Juna-asemalta.
Minions -riden teema.

Itse ridet olivat jotain aivan käsittämätöntä. Lintsin sisävuoristorata ei ole mitään näihin 3D ja 4D rideihin verrattuna! Vaikka suurin osa laitteista meneekin suoraa rataa pitkin niin matkan aikana tuntui, että laite menee ylös, alas tai sivulle. Osa laitteista myös tärisi tai jopa pyöri ja se tietenkin lisäsi todellisuuden tuntua. Men in Blackissä pääsi itse ampumaan avaruusolioita ja kisaamaan kaverin kanssa pistemääristä. Kaikkien ratojen jälkeen laitteista poistuminen oli tehty suoraan laitteen teeman mukaiseen lahjatavarakauppaan, joten niitä alueella riitti. Oli Minionseja, Spidermania, Men in Blackia, Transformersia ja paljon, paljon muuta. Joten rahaakin siellä saa palamaan niin halutessaan.

Sisäratojen lisäksi alueilta löytyi myös ns. perinteisempiäkin vuoristoratoja, jotka sitten kiemurtelivat ulkona mennen ylös, alas ja pää alaspäin. Ja täytyy sanoa, että Hulk oli näistä ihan ykkönen! Hyvänä kakkosena tulevat Harry Potterin teemapuistossa olevat lohikäärmeet, joita oli kaksi. Niihin tosin jonotettiin samaa reittiä, joten ihan loppumetreillä sai valita, haluaako hypätä punaisen vai sinisen lohikäärmeen kyytiin. Riden jälkeen sai halutessaan mennä vielä uusintakierrokselle jos halusi testata vielä toisen heti perään. Näiden jälkeen pää oli niin sekaisin, että kävely oli hieman oudon tuntuista. Pään sekaisin saamiseen riitti siis vain toinen näistä, mutta silti niin huikeita rideja! Näihin hurjempiin laitteisiin joutui ennen jonoon menemistä jättämään laukut ja isommat sekä ns. irtotavarat (esim. aurinkolasit) niille kuuluviin säilytyslokeroihin, jotka olivat ilmaisia. Lokeroiden luona oli tosin aina hirveä ruuhka, joten siellä sai välillä odotella omaa vuoroaan.

Teemahuvipuistopäivät olivat todella rankkoja sillä siellä kuluu käytännössä koko päivä kävellen ja koska Floridassa on lämmin, siellä väsähtää helposti. Me ostettiin lippujen lisäksi muistoksi mukit, joita saimme täyttää molempien päivien aikana niin usein kuin haluttiin. Juomavalikoima oli todella laaja, lähes 100 erilaista. Oli limpparia, vettä, mehuja sekä jääteetä. Limppareitakin oli montaa eri makua ja niitä löytyy niin light -versioina kuin sokerin kanssa, kuten myös jääteevalikoimasta löytyi lightia ja perinteistä. Laitteisiin näitä ei luonnollisesti saanut mukaan ottaa, joten sisärideihin jonottaessa muki tuli juoda tyhjäksi jos ei halunnut täytettynä laittaa reppuun. Ja heti laitteen jälkeen saikin etsiä lähimmän vessan 😀

Majoitus Orlandossa
Orlandon majoituksen suhteen päätimme kokeilla ensimmäistä kertaa Airbnb:tä, jonka kautta varasimme asunnon. Näin ensikokemuksen perusteella voimme kyllä lämpimästi suositella tuota systeemiä. Asunto oli siisti ja kuvien mukainen. Avaimia tähän asuntoon ei tarvittu sillä sisään pääsi ovikoodilla. Sitä en tosin tiedä, että vaihtuuko koodi joka kerta kun vuokralaiset vaihtuvat, mutta toivottavasti näin käy. Muuten ei ole kovin turvallista. Asunnosta ei valitettavasti ole kuvia sisältä, mutta se oli suurehko yksiö, jossa oli erillinen keittiö, kylppäri sekä yhdistetty makkari ja olohuone. Omistajalla oli kauneushoitola viereisessä talossa, joten hänetkin pääsimme parkkipaikalla livenä tapaamaan sekä häneltä olisi voinut käydä kysymässä jos jotain olisi tullut mieleen. Oikein positiivinen kokemus.

Asuntomme sijaitsi talon yläkerrassa.

Sta’n pla Motel
Seuraava etappi Orlandon jälkeen oli Clearwater, jossa meillä oli yhdeksi yöksi huone motellissa. Olin rehellisesti sanottuna kauhusta kankeana kun Joonas tätä ehdotti sillä omat mielikuvani motelleista ovat ei niin mieluisia. Toki mielikuvat perustuvat vain jenkkileffoissa ja -sarjoissa näkyviin motelleihin, jotka usein ovat melko rosoisia. Olimme tuttavan kautta saaneet motellista suosituksen, joten suostuin lopulta Joonaksen ehdotukseen. Huoneemme oli siisti, lakanat puhtaat ja allaskin näytti olevan paljon käytössä sekä sitä putsattiin joka päivä, joten ehdottomasti yhdytään tuttavamme suositukseen. Toki huoneessa näkyi käytön jälkiä niin kokolattiamatossa kuin sohvan kankaassa, mutta näkyy niitä suomalaisten hotellienkin kalusteissa, jotka usein ovat niin ikään 80- ja 90- lukujen tyylisiä.

Täällä otimme reissumme ainoat rusketusrajat Clearwater Beachilla sekä jätimme talviturkkimme Meksikonlahteen. Vesi oli pirun lämmintä, joten kovin virkistävä uintihetki meressä ei ollut. Rantatuolit ja varjo maksoivat $30 iltapäivä viiteen saakka, jonka jälkeen maksu oli $15. Melko tyyristä touhua tuo rannalla löhöäminen. Miami Beachilla emme käyneet rannalla ollenkaan, joten siitä en osaa sanoa, maksaako sielläkin auringon ottaminen.

Clearwater Beach

Naples golf and beach Resort
Välttyäksemme paluulentopäivänä monen tunnin ajomatkalta Clearwaterista Miamin kentälle, yövyimme viimeisen yömme hotellissa. Toiveena, että olisimme päässeet rannalle ja altaalle löhöämään, mutta epäonneksemme sinä päivänä satoi tai oli muuten pilvistä, joten auringon ottamisesta ei tullut mitään. Naplesissa sijaitseva hotelli oli Floridan matkamme kallein, mutta jokin siinä silti tökki. Kenties mielipiteeseen vaikutti se, että huoneessa olleet vesipullot maksoivat $6 kappale ja netistäkin joutui pulittamaan $10 vuorokaudelta kun kaikissa muissa majoituksissamme netti kuului majoituksen hintaan. Aamupalakaan ei tähän kuulunut, joten haimme jotain kaupasta automatkalle. Ihan kiva, mutta kallis.

Huh! Siinä oli kakkososa. Tulihan pitkä 😀 Joten mun on tehtävä kolmaskin osa, koska haluan vielä yleisellä tasolla kertoa omia kokemuksiani ja huomioita Jenkeistä.

Ensi kertaan siis 😉

-Laura

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *