Havaintoja Jenkeistä

Tämä teksti on jatkoa kahdelle edelliselle vaikka onkin eri tavalla otsikoitu. Tässä kerron enemmän omia kokemuksia mm. aikaerosta sekä erilaisia havaintoja Yhdysvalloista.

Meidän reissu Floridaan kesti sen 10 päivää, joista käytännössä kaksi päivää meni lentoihin, joten varsinaisia lomapäiviä jäi kahdeksan. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että kyllä riitti päivät oikein hyvin. Meillä tosin oli melko tiukahko aikataulu ja mentiin paikasta toiseen vähän niin kuin tuli perseen alla meiningillä, joten jälkiviisaana sanoisin, että väliin olisi voinut hyvin ottaa parikin levähdyspäivää ilman sen kummempaa etukäteen suunniteltua tekemistä. Reissaaminen on kuitenkin melko rankkaa varsinkin jos on monta paikkaa missä pitäisi ehtiä käymään lyhyen ajan sisällä. Yhden välipäivän olisi voinut pitää esimerkiksi Universal Studio -päivien välissä sillä kahden päivän liput olivat kuuden päivän ajan voimassa. Muistan nähneeni Universal Studiolla puhekuplan, jossa luki: ”I’m going to need a vacation from this vacation!” ja sellainen olo mulla oli kun kotiin päästiin. Oikeastaan jo loppu vaiheessa matkaa alkoi tuntua siltä. Reissua varatessani muistan vielä harmitelleeni, että eikö me nyt ollakaan kahta viikkoa reissussa (haaveilin tästä), mutta onneksi oli muutama päivä aikaa toipua ennen töihin paluuta.

Aikaero
Tämä lineee suurin syy sille, että kotiin pääsyn jälkeen tuntui siltä, ettei olisi koskaan lomalla ollutkaan. Floridassa eletään seitsemän tunnin verran jäljessä Suomen aikaan. Sinne päin matkustettaessa aikaero ei ole ehkä niin paha, mutta kotiin tullessa sen kyllä tunsi. Ja mä vielä sinisilmäisesti ajattelin, että ei nyt tommoinen aikaero voi tuntua missään 😀 Mutta jos lähdet paluulennolle tiistaina klo 14.30 ja olet kotona keskiviikkona klo 11 niin mitäpä luulet, tuntuuko? Varsinkin kun lentokoneessa ei kovin hyvin saa nukuttua. Kymmenen tunnin lento on pari vuotta sitten koettu Gambian lennolla, mutta siellä aikaero ei ollut niin suuri, joten en ole koskaan joutunut kokemaan jetlagin aiheuttamia tuntemuksia.

Kun me päästiin kotiin, alkoi armoton siivous- ja pyykkirumba sillä olinhan ollut kaukaa viisas ja mennyt varaamaan pyykkituvan heti paluulentopäivän iltapäivälle. Lisäksi meidän olohuoneen seinä oli saanut loman aikana uuden tapetin, joten koko kämppä piti siivota remonttipölystä. Näiden jälkeen piti vielä käydä täydentämässä jääkaappia. Kun oltiin kaikki nämä saatu tehtyä sekä syöty hieman jotain, alkoi armoton väsymys. Kumpikaan ei meinannut millään pysyä hereillä vaikka kello oli vasta viisi iltapäivällä. Pakotettiin itsemme pysymään hereillä siihen saakka kunnes olisi inhimillisempää mennä nukkumaan. Painuttiin pehkuihin 9-10 aikoihin, mutta eihän se uni tullutkaan ja muistan kukkuneeni vielä aamuyön tunneilla. Kunnes uni alkoi maittaa aina iltapäivä puoli kolmeen saakka. Koska töihin paluu koitti heti viikonlopun jälkeen maanantaina, oli mun pakko hakea apteekista melatoniinia nukahtamisen avuksi. Muistan yhtenä yönä jopa itkeä tihrustaneeni kun uni ei millään meinannut tulla. Toisaalta, saatoin myös samalla stressata sitä, että unirytmi on korjattava, jotta voin palata virkeänä töihin. Tästä viisastuneena aion seuraavalla kerralla varata aikaerosta toipumiselle aikaa.

Sää
Floridan ilmasto kuuluu trooppiseen alueeseen eli lämpölukeman pysyttelee lähellä +30C, mutta se ei tunnu samalta kuin Suomessa tuollaisissa lämpötiloissa sillä samaan aikaan kun siellä on todella lämmin ja kuuma, on siellä myös todella kosteaa. Ilmankosteus pysytteli koko loman aikana 80-90% kieppeillä, joten vähän kuin olisi ollut saunassa 😀 Ilmastointi oli siis kova sana ja varjossa oleskelusta ei ollut mitään hyötyä jos ei ollut tuulettimia. Mulla meni pari päivää ennen kuin totuin kuuman kosteaan ilmastoon, mutta sen jälkeen se tuntui jo lähes normaalilta, että hikoaa jo ajatuksesta astua ovesta ulos. Näin allergikkona huomasin, että mun oli helpompi hengittää siellä eikä lääkkeitäkään tarvinnut allergiaoireisiin, joista Suomessa kärsin. Ainoastaan aurinkoihottumaan aiheuttamaan kutinaan jouduin pari kertaa ottamaan tabletin. Kostea ilmasto on allergiselle oiva paikka elää sillä limakalvot saavat tarvitsemaansa kosteutta.

Kesäkuu lienee Floridassa ns. sadekautta ja lähes joka päivä siellä tulikin jonkinlaisia vesikuuroja, mutta onneksi yhtenäkään päivänä ei satanut koko päivää. Eli vähän kuin Suomessa olisi ollut, paitsi että sateet ei vaikuttanut lämpötiloihin 🙂

Isänmaallisuus
Ihan ensimmäinen asia, jonka huomasin jo Miamin kentällä mennessämme metron tapaisella pienellä junalla autojen vuokrauspisteelle oli isänmaallisuus ja Yhdysvaltojen liput. Lippuja oli joka paikassa ja ne oli jättimäisiä verrattuna Suomen lippuun, joka liehuu vaikka itsenäisyyspäivän kunniaksi lipputangossa. Tai ainakin osa niistä näytti tosi isoilta. Hassuin paikka, jossa lippuja oli enemmänkin oli autokauppojen pihat. Aidoissa oli isompia lippuja ja myytävien autojen keulassa oli pienempiä lippuja. Isänmaallisuus näkyi myös autojen rekisterikilvissä tai jossain kohtaa auton takaosassa. Yleisin teksti takapuskurissa oli ”Proud army mom”. Huomasin myös Kennedy Space Centerissä, että yksi poika otti hattunsa pois päästä kun katseltiin videota, jossa kerrottiin amerikkalaisten astronauttien kuolleen matkalla avaruuteen.

Asiakaspalvelutaidot
Tästä aiheesta taisin reissustakin jo Snäpätä ja laittaa Insta Storyyn oman mielipiteeni, mutta kerrotaan se vielä tänne blogiinkin sillä kaikki eivät välttämättä kyseisiä sosiaalisen median kanavia seuraa. Matkan aikana tuli aika monta kertaa käytyä kahviloissa, ravintoloissa ja ruokakaupoissa ja itselläni oli ennakkokäsityksenä, että jenkit ovat todella ystävällisiä ja iloisia ihmisiä, oikein kunnon sellaista palvelukansaa. Mutta eipä ollut. Meidän kokemuksista vain pieni osa oli sellaisia ja suurin osa taas todella välinpitämättömiä ja heistä huokui päälle päin se, että he olivat töissä vain rahan vuoksi eikä heitä kiinnostanut pätkääkään asiakkaan tyytyväisyys. Jos yritti ravintolassa kysyä jotain, sai tylyn vastauksen eikä kaikki ottanut edes katsekontaktia. Toki ihmiset muuten olivat puheliaita ja saattoivat suomalaisen kauhistukseksi ruveta hississä juttelemaan niitä näitä, mutta asiakaspalvelutilanteissa sosiaalisuutta tai iloisuutta ei juuri päässyt kokemaan. Vai johtuiko tämä siitä, että oltiin turisteja? En tiedä.

Kokolattiamatot
Tämä nyt ei tullut yllätyksenä, mutta niitä kokolattiamattoja oli kolmessa majoituspaikassa neljästä. Ainoastaan Miamin kämpässä oli lattiamateriaalina käytetty laattaa kun muissa oli kokolattiamattoa. Onhan se joo kiva herätä aamulla pehmeälle matolle eikä suihkun jälkeen tarvitse pelätä liukastumista, mutta silti. Ne on vaan ensinnäkin aivan karmean näköisiä ja toisekseen älyttömän epähygieenisiä. Hyi ja yäk 😀

Ruokakaupat ja hintataso
Yleisimmät ruokakaupat, joissa me käytiin oli Walmart ja Publix sekä pari kertaa pyörähdettiin luomuruokakauppa Whole Foods’ssa. Hintatasoltaan näitä voisi verrata ehkä niin, että Walmart on Prisma, Publix olisi Citymarket ja Whole Food’s Stockan herkku. Eli Walmart oli halvin, sitten Publix ja kallein niistä luomukauppa. Walmart ja Publixi eroaa toisistaan sillä, että Walmartissa on ruoan lisäksi paljon kaikkea muutakin, mutta publixissa oli vain ruokaa. Ruoka on melko lailla saman hintaista kuin Suomessa, mutta eineksiä sai halvalla, varsinkin niitä jättipaketteja. Pakasteita porukka näytti ostavan paljon ja kylmähyllyistä löytyikin ihan kaikkea mahdollista vihanneksista donitseihin. Leipäosastolta löytyi valmiita jättimäisiä kakkuja sekä kakkuja, jotka oli laitettu muovirasioihin. Vähän kuin sellainen take away -tyylinen, mutta en kyllä itse jaksaisi kerralla syödä. Söisitkö itse? 😀

Toinen huomiota herättävä seikka oli ruokatavaroiden pakkaus. Jenkeissä ei itse pakata ruokaostoksia lainkaan vaan sitä varten on kassojen päädyssä erikseen siihen hommaan palkattu työntekijä. Mutta tämä ei ole se, mikä herätti ihmetystä meissä vaan tavaroiden pakkaustyyli. Kaikissa kaupoissa oli nimittäin sellainen systeemi, että yhteen muovikassiin laitettiin kolme tai korkeintaan neljä tavaraa. Eli käytännössä jos ostit enemmän ruokaa kerralla, sait kantaa noin 20 muovipussia ulos mennessä. Että missä olikaan se ekologisuus? 😀

Lähtisinkö uudelleen?
Meillä oli ensin ajatuksena olla koko loma Miamissa, mutta saatiin tuttavien kautta kuulla, ettei siellä riitä 10 päiväksi tekemistä. Onneksi kuunneltiin, koska se piti paikkansa. Meillähän oli majoitus varattuna lauantaista keskiviikkoon eli neljäksi yöksi ja näin jälkikäteen ajateltuna olisimme voineet hyvinkin olla yhden päivän vähemmän Miamissa. Onneksi meillä oli auto käytössä, joten käytiin parina iltana ilta-ajelulla lähikaupungeissa. Voisin siis lähteä uudelleenkin, mutten ihan hirmu moneksi päiväksi en lähtisi enää pelkästään Miamiin. Siitä voisi lentää sisäisellä lennolla vaikka johonkin toiseen kaupunkiin, esim. New Yorkiin tai Los Angelesiin. Toki Miamiin voisi tehdä vaikka shoppailu- ja rantalöhöloman jolloin ajan saisi kulumaan suurissa ostoskeskuksissa ja aurinkoa ottaen 🙂

Miamin yllä